Osteogenesis imperfecta (OI) on harvinainen perinnöllinen sidekudossairaus. OI tarkoittaa kirjaimellisesti epätäydellistä luunmuodostusta. Osteogenesis imperfecta (OI) nimi viittaa OI:n keskeisimpään piirteeseen: luuston haurauteen. OI:ta sairastavan luut voivat murtua lähes itsestään. Murtumia voi tulla missä iässä tahansa, jopa ennen syntymää. Eri kielissä on monia erilaisia synonymejä OI:lle.
Luiden haurausaste vaihtelee eri henkilöillä, joten murtumien määrä voi vaihdella muutamasta useisiin satoihin. Sairaus vaikuttaa kaikkiin sidekudoksiin, ei ainoastaan luustoon. Siihen voi tämän vuoksi liittyä luunmurtumien lisäksi monia muita oireita kuten:
On tärkeää huomata, että
OI:ta sairastavalla voi olla useita näistä
oireista mutta ei yleensä niitä kaikkia.
Monet sairastavat hyvin lievää muotoa, ja
heidän oireitaan on vaikea havaita.
OI:n taudinkuva on hyvin yksilöllinen, se
vaihtelee yksilöittäin ja sitä on vaikea ennakoida.
Sillence esitti 1979 OI:n luokittelun neljään eri tyyppiin kliinisten piirteiden perusteella. Luokitteluun on tehty joitakin pieniä muutoksia, mutta se on yhä käytössä. Joidenkin yksilöiden kohdalla OI-tyypin määrittely voi olla mahdotonta.
OI:n
diagnosointi voi olla vaikeaa. Monet lääkärit eivät tunne sairautta, ja monet
tapaukset jäävät siksi diagnosoimatta.
On pelkkä myytti, että kaikilla OI:ta sairastavilla olisi siniset silmänvalkuaiset.
Vain tietyllä prosentilla OI:ta
sairastavilla on siniset silmät.
Toisinaan vanhempia syytetään lapsen pahoinpitelystä, vaikka perheen
lapsella on itse asiassa OI. Tämä on perheelle erittäin rankka koettelemus.
Jos epäilet, että sinulla tai lapsellasi on OI, kansallinen
OI-yhdistyksesi voi ohjata sinut OI:hin perehtyneen asiantuntijan luo.
Useimmissa tapauksissa OI:n perussyynä on
virhe jommassakummassa kollageenin säätelystä vastaavista geeneistä,
eli kromosomi 17:n COLIA1:ssä tai kromosomi 7:n COLIA2:ssa.
Virhe vaikuttaa kollageenin tuotantoon.
OI-tyyppi I:ssä syntyvä kollageeni on normaalia, mutta sitä syntyy liian vähän.
Muissa tyypeissä kollageenin rakanteellinen laatu on heikko ja myös kollageenin
määrä voi olla tavallista vähäisempi.
OI:n perusvirheeseen ei todennäköisesti löydy lähitulevaisuudessa parannuskeinoa.
OI:ta ei siis pystytä tällä hetkellä parantamaan.
Asianmukaisen hoidon avulla tilannetta voidaan kuitenkin kohentaa. Hoidon
tavoitteena on vähentää sairauden aiheuttamia haittoja ja ehkäistä vammojen
syntyä. Siksi on usein laadittava laaja hoitosuunnitelma, joka kattaa seuraavat
alat: murtumien ortopedinen hoito, kuulon huolto, hammashoito,
fysioterapia, psykologinen tuki, perinnöllisyysneuvonta ja DNA-testaus,
sosiaalineuvonta, toimintaterapia, josta on apua sauvojen, pyörätuolien ja
muiden apuvälineiden valinnassa, sekä joskus myös ravitsemusneuvonta.
Huomiota tulisi kiinnittää myös osteoporoosin ennaltaehkäisyyn, sillä
osteoporoosi iskee OI:ta sairastaviin tavallista herkemmin.
Viime aikoina on kokeiltu erilaisia
bisfosfonaattihoitoja.
Tulokset ovat nähtävästi olleet hyviä, mutta niistä ei voida vielä tehdä varsinaisia
johtopäätöksiä.
Koska OI:n
taudinkuva vaihtelee yksilöittäin, OI:ta sairastavan henkilön
tulevaisuudennäkymistä on mahdotonta sanoa mitään yleispätevää.
Henkilökohtainen neuvonta on suositeltavaa.
Monissa tapauksissa murtuma-alttius vähenee murrosiän jälkeen toistaiseksi
tuntemattomasta syystä.
OI periytyy
vallitsevasti, mikä tarkoittaa, että jos jompikumpi vanhemmista sairastaa
OI:ta, hänen lapsillaan on 50 %:n mahdollisuus saada OI.
Monissa tapauksissa OI ei ole
periytynyt
vanhemmalta vaan on mutaation
aiheuttama. Tällaisissa tapauksissa kummallakaan vanhemmista ei ole OI:ta.
Mutaatio periytyy taas vallitsevasti.
Asiaa voi mutkistaa entisestään mahdollinen
mosaikismi.
Asian monimutkaisuuden vuoksi henkilökohtainen perinnöllisyystieteellinen
neuvonta on suositeltavaa.
OI on harvinainen sairaus. Sen
esiintymistiheydeksi arvioidaan 1:10 000-1:15 000. Tämä arvio on ehkä
alakanttiin, koska sairauden lieviä muotoja ei aina edes havaita. Rotu tai
sukupuoli eivät vaikuta OI:n esiintymiseen.
Vain 0,008 % maailman väestöstä sairastaa OI:ta. Maailmassa on siis tällä
hetkellä 0,5 miljoonaa OI:ta sairastavaa henkilöä.
Suomessa arvioidaan olevan vähintään 350 jonkinasteista OI:ta sairastavaa.
Yksityiskohtaista tietoa OIFE:n jäsenmaista löytyy tilastosivuilta.
OI:ta sairastava voi vamman aiheuttamista
rajoituksista huolimatta elää täysipainoista elämää yhteiskunnan arvostettuna
jäsenenä. Monet OI:ta sairastavat elävät itsenäisesti ja luovat omaa uraansa
(onpa joukossa kuuluisuuksiakin). He ovat ehkä naimisissa tai heillä on
vakituinen elämänkumppani ja mahdollisesti myös lapsia.
Kokemusten ja tietojen vaihtamisen tarjoama keskinäinen tuki on erityisen
tärkeää OI:ta sairastaville ja heidän perheilleen.
Kansallinen OI-yhdistyksesi
tarjoaa lisää tietoa ja apua.
last updated 22 July 2002